Jälki Jää: puunkannot

Messuosastolle tuli siis kaupunkislummin lisäksi "luontopuoli", metsätyyppinen ratkaisu. Tein sinne kaksi kantoa, joista toisen sisään laitettiin yksi kultaseppien koruista pleksin alle ihasteltavaksi. Ensimmäisen kannon tein yksin, mutta Paula ja Tomi auttoivat "vitriiniversion" tekemisessä sekä irtojuurien väsäämisessä. Kiitos! Riikka oli näissä metsäjutuissa paakoordinaattorina ja ainoat toiveet häneltä tulivat lähinnä kantojen kokoluokasta, muuten sain vapaat kädet. Se ikävä kyllä sitten näkyikin työn jäljessä...

Tukirakenteena kannoissa on tavallinen kanaverkko. Tämän jälkeen on lisätty yksi paperointikerros. Tekstuuria sain aikaan rakennusliiman ja parin erilaisen lastan ja savenmuotoilutyökalun avunlla. Eri maalisävyjä taisi olla kaikenkaikkiaan 5-7 ja ne levitettiin kukin omalla tavallaan. Mielessäni vilkkui koko ajan mielikuva männystä, mutta voidaan todeta, että se kuva nimenomaan vilkkui eikä ollut stabiili. Jos saisin tehdä tämän uudestaan, (muttei onneksi tarvitse, koska tämä Jälki Jää oli ehkä kamalin projekti ikinä), keskittyisin maalaamiseen huomattavasti paremmin, sävytyksestä lähtien. Nyt kävi näin.

Runko

Paperointi

Rakennusliima ja kuviointi

Kuviointi kantojen päällä

Yksi valmiina, toisessa raksaliima

Varmaan kaikki osastolla kävivät hiplaamassa kantoja

"Oh, marvellous!"

Esineitä ATK-arvosanan saamiseksi

Jälki jää:n takia jouduimme olemaan pois Harrin tunneilta. Korvaukseksi piti tehdä SkethUpilla niin monta esinettä kuin oli tuntikertoja pois. Esineistä piti ottaa kuvat kolmesta eri kulmasta ja lähettää Harrin sähköpostiin. Taisin tehdä yhden ylimääräisen mutta eipä siihen kuole. Tässäpä nämä esineet.

Keittiöjakkara

Lipasto

Lukulamppu ja pätkä johtoa

Soutuvene

Pariovet, joiden karmit eivät oikein onnistuneet

Harri ilmoitti vastaussähköpostissaan, että kurssista tuli kolmonen, eli täydet. \o/

Kankaanpainoa kera opettaja Kankaanpään

Parisen viikkoa koneellani on ollut erinäisiä teknisiä vaikeuksia, tahi sitten Googlella itsellään kun se ei ole päästänyt minua blogia päivittämään. Jälki jää -projektista viimeiset tiedot tulevat tänne piakkoin. Nyt kerron kuitenkin, mitä teimme kankaanpainon tunneilla ensimmäisessä opiskelujaksossa.

Oppitunteja oli yhtenä päivänä viikossa ja kurssin aikana saimme tehtyä luokkaan verhot ja painoseulan valotustekniikalla, omalla kuva-aiheella. Luokan verhoihin maalasimme vapaalla kädellä revontulimaiset kuviot Riikan luoman mallikuvan perusteella. Tämä mallikuva piirrettiin kangasliidulla mustalle verhokankaalle ja jokainen raita tehtiin määrätyllä värillä jatkuvuuden takaamiseksi. Verhoista tuli ihan kivat, ne eivät tosin vielä roiku ikkunassa.

Painoseulaa varten osa meistä (kuten minä) oli tehnyt jo viime vuonna kehikot puutöissä kun harjoittelimme erilaisten liitosten tekoa alajyrsimellä. Näihin kehikoihin pingotimme seulakankaan nitomalla. Seulakankaan molemmin puolin levitettiin tasaisesti valoherkkää emulsiota. Tämä tehtiin TKTO:n pommisuojassa, koska emulsio oli äärimmäisen herkkää luonnonvalolle. Sille altistuessaan se alkaa samantien tummua ja jää pysyvästi seulakankaaseen.

Painokuva ja kangasmateriaali jolle kuvan tahtoi painaa oli tehtävä/hankittava itse. Kävin eräs vkl sinikeltaisessa helvetissä hakemassa muutaman metrin pellavakangasta. Haaveilen paneeliverhoista johonkin tulevaisuuden kotiini, nyt oli mahdollisuus toteuttaa niistä yksi. Kuvan piirsin itse minulle rakkaasta aiheesta, lukemisesta. Kuvan piti olla täysin mustavalkoinen ja viivojen tarpeeksi selkeitä ja paksuja, jotta valotus onnistuu hyvin. Kuvista otettiin 2-3 kalvokopiota ja teipattiin päällekkäin. Valotusemulsion kuivuttua pommisuojan uumenissa täysin, aseteltiin kuva-aihe seulakankaan päälle (peilikuvana) ja valotettiin UV-lampun alla kymmenisen minuuttia.

Valotuksen jälkeen seulaa huuhdeltiin haalealla vedellä ja hangattiin tiskiharjalla niin kauan, että kuva-aihe tuli kunnolla näkyviin. Valotus aiheutti painoseulalle sen, että mustat osat eivät antaneet emulsion "palaa kiinni" seulakankaaseen. Kuvan tultua esiin jätettiin seula kuivumaan. Kuvien painaminen tapahtui levittämällä hiukan painoväriä seulan sisäpuolelle sen alaosaan ja levittämällä väriä joka puolelle seulaa ikkunalastan avulla. Valmiin kuvan annettiin kuivahtaa ja kuvan lopullinen kiinnitys ja pesunkestävyys taattiin silittämällä kuvia muutaman minuutin ajan keskilämpöisellä silitysraudalla.
Koko homma oli kaikenkaikkiaan todella hauskaa ja helppoa, suosittelen jos voitte esim. työväenopiston kurseilla tehdä oman valotuskaavion. Lisätietoa saa myös nettisivuilta http://www.emotuotanto.fi

Kuva-aiheeni kalvolle siirrettynä

Painoseula kuivumassa valotuksen ja huuhtelun jälkeen

Ruudukon luominen ompelulankaa pingottamalla  auttoi painamaan kuvat suoraan linjaan

Tästä se lähti...

Ensimmäinen kuva

Työskentelin sik-sakkia, jottei kehikko sotkisi märkää maalia

Valmis verho